Mieleisiä jatko-opintopaikkoja lisättävä tarjontaan (Hämeenlinnan ja Hattulan alueille). Mielipide HäSa 7. 4. 22
SIVUHUOMIONA: Tämä koskee koko tietysti maata, kaikilla niillä alueilla, missä vain toisen asteen paikoista on pulaa.
Ei teinejä pidä pakottaa aikuistumaan liian aikaisin,varsinkaan mikäli eivät itse sitä selkeästi toivo. Pääsääntöisesti nuorten paikka on kotonaan vanhempiensa huomassa ja – toivon mukaan – rakastavassa kasvuympäristössä. Pitkälle kestävä lapsuus ja nuoruus palvelee loppupeleissä yhteiskunnallisesti meitä kaikkia. Ei ole kenenkään etu pakottaa lapsia aikuistumaan liian varhain.
SIISPÄ ITSE MIELIPIDEKIRJOITUKSEEN:
Yle uutisoi 23. 3. lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten hakijamääristä ja surulla katsoin näitä lukuja. Jokaiselle oppilaalle ei riitä paikkaa – ei ensimmäisellä, eikä kyllä toisellakaan sijalla olleeseen – itse valittuun jatko-opintopaikkaan. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksen ensisijaisia opintopaikkoja hakeneita, yhdeksänneltä luokalta valmistuvia, on 1185. Paikkoja auki 1126. Näihin laskuihin on Ylen tilastoista huomioitu seuraavat lukiot ja ammattioppilaitokset: Parolan lukio, Lyseon lukio, Kaurialan lukio sekä ammattiopistoista Tavastia ja Hämeen ammatti-instituutti. Puute opintopaikoista näihin kouluihin on, jo ilman opintoasteiden erittelyä, 59. Eli näihin kouluihin ei takuuvarmasti pääse itse ensisijaisesti valitsemaansa paikkaan 59 oppilasta.
Tarkempi tilanne on Ylen julkaisemien tilastojen varjolla seuraava: Lukioihin (Parola, Lyseo ja Kauriala) ensisijaiseksi hakukohteeksi oli hakenut 459 oppilasta, paikkoja jaossa 446. Yhteensä näihin edellä mainittuihin lukioihin oli hakijoita Ylen uutisoinnin mukaan 2421, joista suurin osa on tosin päällekkäisiä, eli sama oppilas on hakenut useampaan lukioon / lukiolinjaan.
Ammatillisissa oppilaitoksissa Tavastian luvut ensisijaiseen opiskelupaikkaan (lue ykköstoive) hakijoiden suhteen olivat 693, paikkoja auki 610. Hämeen ammatti-instituutissa (metsä- ja maatalousaloja) hakijoita oli 33 ja paikkoja auki 70.
Käytännössä nämä luvut tarkoittavat, että jo nyt elämän, opintojen, koronan ja sotauutisointien stressaamista lapsista, pettyy raskaasti ainakin 96 nuorta. Todennäköisesti myös osa näistä 96 nuoresta stressaantuvat – ainakin hetkeksi – omien opintojen tulevaisuudesta.
Kyllä jokainen meistä aikuisesta muistaa, miltä tuntui olla teini- ikäinen. Jos ei, niin nyt olisi hyvä hetki suoda rehellisesti omille muistoille tuokio. Koulumenestys yläasteella ei varmasti ole ainoa opiskelukykyjä ja tulevaisuuden pärjäämistä määrittelevä tekijä. Paljon nuoren oppimiseen vaikuttaa myös omat hormonimyrskyt ja kehitystaso sekä yhteiskunnan paineet ja odotukset. Ja nyt näiden lisäksi viime aikoina täysin nuoren (ja vanhankin) mielen yllättävät tapahtumat – mm. pandemia ja naapurivaltion aloittama sota.
Toivonkin nyt nuorten opiskeluista päättäviltä tahoilta ennakointia hyvissä ajoin. Kun tiedossa on nämä puuttuvat, ensisijaiset ja todennäköisesti toisenakin haetut opiskelupaikat, voisi tähän vajeeseen reagoida jo ennen kesälomia ja jatko-opiskelupaikkojen julkaisua. Avatkaa lisää opintopaikkoja jo nyt ennakoivasti. Ei kuormiteta murheilla näitä nuoria enää yhtään enempää – se ei palvele mitään tarkoitusta. Pyritään me aikuiset tässä asiassa tuomaan lapsille leppoisammat päivät kesälomien alkuun ja varmistetaan ajoissa näille nuorille onnistumisen iloa ja luottoa tulevaisuuteen.