Säästetään oravien nahkoja vahvistamalla käteisen asemaa.
Muun muassa Venäjän taholta tulevien kyberiskujen määrät ovat kasvaneet koko kevään ajan. Iskuja voidaan olettaa kohdistuvan jatkossakin myös suomalaisiin toimijoihin. Tässä kohtaa sokea luottamus digitaalisiin maksutapoihin on hölmöä. Kansalaisten turvallisuuteen ja yhteiskunnan toimintavarmuuteen pitää nyt ajoissa kiinnittää paljon enemmän huomioita. Tähän liittyy oleellisesti käteinen ja sen arvostus. Käteinen kun toimii aina, jopa laajojen sähkökatkojen aikana, ihan tukkimiehen kirjanpidolla. Käteisen käytön hankaluus luo selkeän kansallisen uhkakuvan mahdollisissa kriiseissä. Kansalaisille tulee tiedottamalla painottaa käteisvarannon merkitystä mahdollisien kriisi- ja poikkeustilanteiden varalle.
Suomen Pankki on jo tehnyt 3. 3. 2022 lainsäädäntöesityksen koskien käteisen aseman varmistamista ja käyttömahdollisuutta Suomessa. Näitä lainsäädännöllisiä toimia on jo tehty useassa Euroopan maassa. Hieman vaajaksi tuo Suomen Pankin esitys silti jää, jos siinä ei velvoiteta kaikkia yrityksiä pitämään käteismaksumahdollisuutta.
Uhka käteisen säilyttämisestä kotona ja yrityksissä on toki olemassa, mutta tämänhetkiset lähimaksu -ominaisuudella varustetut kortit eivät nekään estä väärinkäyttöjä. Yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus ei saa heikentyä mahdollisten, hyvin marginaalisten rikollisten toimijoiden uhan takia.
Lisäksi käteismaksun mahdollisuuden puuttuminen ja ennen kaikkea käteisen nostamismahdollisuuksien rajallisuus, hankaloittaa monien ikäihmisten asemaa. Monille maksuvaikeuksista kärsiville voisi käteisen käyttö myös tuoda helpotusta kuluttamisen hahmottamiseen. On helpompi saada käsitys kokonaisvarallisuudesta käteistä käyttämällä kuin korttimaksuilla. Käteinen konkretisoi hyvin kulutuksen määrää.
Käteispalveluiden saatavuuden, talletuksen ja hyväksymisen laillisena maksuvälineenä kaikissa kaupoissa ja palveluissa tulee lainsäädännöllä säilyttää. Samoin tulee käteisen asemaa ylläpitää ja parantaa. Pelkästään kortti-, verkko- ja mobiilimaksuihin luottaminen heikentää yksilön mahdollisuuksia lainvoimaisen maksuvälineen käyttöön ja luo selkeän yhteiskunnallisen riskin poikkeustilanteissa. Käteismaksun pitää kelvata vähintään kaikkien valtiollisten palveluiden (esim. VR) ja päivittäistoimintojen parissa. Kustannukset tämän laillisen maksuvälineen käyttämisessä pitää myös pysyä kohtuullisena sekä yrityksille että kuluttajille. Sähköiset maksuvälineet ovat syntyneet aikoinaan vaihtoehdoksi – ei korvaajaksi – käteiselle.
(kirjoitus syksyllä 2022)
