Varautuminen on muutakin kuin tavaran hamstraamista

Yllätyksiin elämässä kannattaa varautua monella eri tasolla. Jokaiselle tulee takuuvarmasti vastaan sekä henkilökohtaisia kriisejä ja poikkeustilanteita, että laajamittaisia, kokonaisia yhteisöjä koskevia kriisejä. Henkilökohtaisista kriiseistä tutuimpia meille jokaiselle ovat esimerkiksi läheisen kuolema, avioero, taloudellinen ahdinko, työpaikan menetys ja sairastuminen. Laajamittaisista sekä kohtuullisen yleisistä poikkeustilanteista esimerkeiksi käyvät muun muassa suuronnettomuudet, vedenjakeluun kohdistuvat häiriöt, taajama-alueiden pitkäkestoiset sähkökatkot, sodat ja niiden uhkat sekä erilaiset epidemiat/pandemiat. Lisäksi jokainen, vähänkin historiaa lukenut ja tunteva, tietää näiden tapahtumaketjujen olevan kohtuullisen säännöllisesti toistuvia.

Jokainen näistä edellä mainituista kriiseistä on helpompi selättää, jos niihin on edes ajatustasolla varautunut. Vielä helpompaa niistä on selvitä, jos varautumista on tuotu käytännöntasolle. On hommattu etukäteen tietoa eri apukanavista. On tehty testamentti ja hoitosuunnitelma. On huolehdittu läheisistä ja ystävistä, jotta tukiverkko on lähellä, mikäli oma maailma murtuu hetkellisesti. On säästetty edes vähän rahaa pahan päivän varalle ja on osattu elää hyvää sekä tasapainoista elämää ennen kriisiä. On helpompaa uskaltaa elää, kun on varautunut, ainakin henkisesti. Eikä kriisejä kannata etukäteen pelätä, ainoastaan myöntää elämän realiteetit.

Toivottavaa on, että jokainen tutustuisi ainakin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan uuteen varautumisoppaaseen. Heistä, joilla ei ole pääsyä nettiin, voivat hyvinvointialueen toimipisteet, eri yhdistykset ja yritykset sekä ennen kaikkea taloyhtiöt kantaa vastuuta informaation perille viemiseksi. Varautumista käsitteleviä tiedonantoja voi jakaa porraskäytävän ”heippa-lappu” – taululla, vastaanottojen odotustiloissa, sekä kauppojen ilmoitusseinillä. Yhteisöllisyys ja yhteisvastuun kantaminen auttavat tässäkin.

Lähes jokainen tietää 72 tunnin kotivara -ohjeen. Kuinka monella sitten on nämä listalta löytyvät tavarat hankittuna, on toinen juttu. Tällä hetkellä meillä on kaikki hyvin. Näitä kotivaran tavaroita ehtii itselleen ja läheisilleen hommata pikkuhiljaa, yksi asia kerrallaan. Nyt meillä on aikaa hankkia tietoa, ymmärrystä ja henkistä kestokykyä. Meillä on aikaa auttaa myös läheisiämme ja aikaa tutustua naapureihimme. Meillä on aikaa hankkia kaikki selviytymistä edesauttavat voimavarat – tietoa, ystäviä sekä toimintakuntoinen ja kestävä yhteiskunta. Meillä on aikaa yhteiskuntanakin varautua – ihan kaikkeen.

Ihminen on siitä hieno eliölaji, että yhteisönä ihmiset selviävät uskomattomistakin asioista. Laumaäly ja empatia kantavat meitä eteenpäin. Nyt siis kannattaa aloittaa oma varautuminen. Sen voi tehdä pienin askelin, pikkuhiljaa – ahdistustumatta ja pelkäämättä. Kunhan meistä jokainen tekee kykyjensä mukaisesti parhaansa, kestämme yksilöinä, yhteisöinä, kantahämäläisinä ja suomalaisina ihan mitä vaan.

Julkaistu Hämeen Sanomissa 12. 3. 2025