Sotepäätökset tulevaisuuden turvaksi
Hyvinvointialueilta kuuluu myös hyviä uutisia. Viime vuoden alijäämä jäi pelättyä pienemmäksi ja useita palveluita on jo saatu pikkuhiljaa muokattua taloudellisesti kestävämmiksi. Monella alueella saadaan alijäämää kurottua lähes tavoiteajassa. Ilman valtavia yllätyksiä pääsevät taloudestaan tarkat hyvinvointialueet huokaisemaan helpotuksesta, kun riski valtionvarainministeriön arviointimenettelyyn joutumisesta pienenee. Ainakin teoriassa ja paperilla.
Nämä hyvät uutiset eivät kuitenkaan tarkoita, että tulevat aluevaltuustot ja -hallitukset voisivat ”lomailla”. Yleisen kustannustason nousu, palkankorotukset ja -harmonisoinnit, henkilöstön saatavuusongelmat sekä väestön ikärakenne tuovat omat ongelmansa talouden tasapainottamiseen. Pelastustoimen roolia on muuttuneessa globaalissa tilanteessa arvioitava uusiksi – väestön turvaamiseen pitää panostaa monella tasolla ja pelastustoimen resurssit on pidettävä kunnossa. On myös syytä aloittaa jo ennakkoon hyvinvointialueiden yhteistyön kehittäminen. Alueellisen erikoistumisen ja hankintojen järkevä ohjaus tuo säästöjä ja tehokkuutta palveluihin. Potilasturvallisuuden takaamisen kannalta tämä on tarpeellista. Eri alueiden yhteistyötä kehittämällä voimme myös välttyä vääjäämättömältä näyttävältä hyvinvointialueiden yhdistämiseltä. Uudenlainen ajattelu ja uudistukset ovat aivan välttämättömiä.
Olemassa olevia resursseja käyttämällä pystymme kyllä keksimään uusia tapoja tuottaa monenmoisia toimivia terveys- ja sosiaalipalveluita. Oma lääkäri -mallin jalkauttaminen, jonojen purkaminen myös yksityistä sektoria hyödyntämällä sekä lasten ja nuorten terapiatakuu ovat hienoja onnistumisia sote -kentällä. Ja ainakin Varsinais-Suomessa on jo onnistuttu kutistamaan iäkkäiden jono lakisääteiselle tasolle.
Edellisen hallituksen tekemä uudistus pitää sisällään paljon hienoja tavoitteita, mutta realistinen tämä uudistus ei ole talousvaikutuksia tarkastellessa. Marinin hallituksen asettama laki hyvinvointialueista, 115§ määrittelee taloutta koskevat toimenpiteet ja velvoitteet selkeästi: ”Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien”. Kiire tulee, eikä yhdellekään toimijalle nämä säästötoimenpiteet ole helppoja.
Miksi sitten valtio ei kata täysimääräisesti tätä alijäämää? Vastauksen kuvittelisi olevan kaikille selvä – valtiolla ei ole rahaa. Meillä veronmaksajilla – varsinkaan keskituloisilla palkansaajilla – EI ole varaa maksaa yhtään enempää veroja! Veroastetta nostamalla tukahdutetaan loputkin suomalaisten ostovoimasta ja ajetaan kaikki kynnelle kykenevät varakkaammat tahot muuttamaan omaisuuksineen halvemman verotuksen maihin. Eikä veroasteen nousun mukanaan tuoma yleisen kustannustason nousu helpota yhtään kaikista köyhimpien elämää. Lainanotto kompensoimaan taloudellista hätätilannetta taas on täysin vastuutonta. Emme me voi jättää lapsillemme ja lapsenlapsillemme maksettavaksi elämisemme yltäkylläisyyttä. Myös kasvavilla sukupolvilla on oikeus hyvinvointivaltioon, turvaan ja terveyteen.
Vastuulliset päätökset, sekä tehokkaiden ja riittävien sotepalveluiden tuottaminen on meidän kaikkien etu – varsinkin lapsiemme. Jatketaan rohkeasti säästökuuria ja nostetaan Suomi ylös tästä velkasuosta. Terve talous on meidän kaikkien paras turva!
Julkaistu Kokoomusnaisten blogina 21. 2. 2025