Minä väitän, että nuorten ja lasten koronan jälkihoitoon, kaupungin kannattaa pyytää mukaan kolmas sektori.

Torstain toivoa täynnä olevaa tuumausta ja ideointia ( kopio facebook -kirjoituksestani 25. 3. )

 

Korona-aika käy aina vain raskaammaksi meille kaikille, mutta todella raskasta tämä on nuorille ja lapsille, joille ystävät ja sosiaalinen kanssakäyminen on kuin hengittämistä. He kaipaavat ikäistensä seuraa ja vertaistukea toisistaan.

Lasten ja nuorten hätään pitää reagoida mahdollisimman nopeasti, kun pandemia hieman helpottaa. Täytyy keksiä toimivia tapoja, joilla nämä koronan latistamat lapset saadaan liikkeelle. Meillä on jo olemassa paljon resursseja – eri seuroja ja tiloja – joita voimme hyödyntää. HETI kun siihen on mahdollisuus.

Eri harrastuksia vetävät, lukuisien seurojen aktiiveissa on hyväsydämisiä, lapsista välittäviä aikuisia. Samoin kaikissa neljässä seurakunnassamme sekä muissa hengellisissä piireissä. Myös kaupungin palveluksessa työskentelee jo valmiiksi ihmisiä, jotka pystyvät omalta osaltaan näiden teinien ja lasten elämää kannattelemaan. Täältä kotikonnuilta löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään parhaansa ”koko kylän” lasten parhaaksi.

Yksi tapa saada nuoret sosiaaliseen elämään kiinni, ja takaisin edes jonkinlaiseen harrastustoimintaan, on kaikkia nuoria koskeva leiritoiminta. Kun pandemia on ohi, voi kaupunginhallitus asettaa työryhmän selvittämään käytettävissä olevat leirikeskukset, isot majoitustilat ym lähellä olevat, isot leiritarkoitukseen soveltuvat rakennukset. Samalla työryhmä voi kartoittaa sopivaa henkilöstöä. Näissä voimme pitää viikonloppuisin yön yli kestäviä leirejä, erityisesti nuorille, joilta harrastaminen ja sosiaalinen elämä on ollut liian kauan kiellettyä. Eri urheilu- ja harrasteseuroilta voimme pyytää vapaaehtoisia vetämään harrastus- ja työpajoja leiriläisille.

Näitä leirejä olisi järkevää järjestää aina koko vuosiryhmälle per viikonloppu. Nuoret viettäisivät leirit osin kavereidensa ja osin täysin sekoitettuna (Hämeenlinna tutuksi!), työpajoja koskevien kiinnostuskohteiden mukaisesti. Huolimatta leirin pitopaikasta, olisi viikonloput pyhitetty mukavalle ajanvietolle ja yhdessä ololle – ei uskonnollisille / aatteellisille, eikä poliittisille opeille.

Pienempien lapsien aktivointiin voi soveltua esim kouluissa pidettävät päiväleirit. Myöhemmin, kun he oppivat tuntemaan toisensa ja vetäjät, voi myös yön yli kestävät leirit palvella näitäkin lapsia.

Tätä toimintaa kannattaa jatkaa määrätietoisesti ainakin muutamia vuosia, koronan jälkimaininkeja ei parissa yössä pois pyyhitä.