Ennaltaehkäisevä työ tuo ihmisille mielekkäitä elinvuosia, elämänlaatua sekä edistää merkittävästi ihmisten terveyttä. Inhimillisen hyödyn lisäksi tuo ennaltaehkäisevä työ merkittäviä säästöjä. Hyviä tuloksia on saatu muun muassa 2-tyypin diabeteksen hoidosta sekä muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Ennaltaehkäisyn käsitettä kannattaakin laajentaa koskemaan useita elämänalueita ja kohtaloita.

Tulevaisuudessa pitää pystyä vieläkin parempaan! Lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia tukevia käytäntöjä tulee kehittää. Koulujen henkilökunnan, poliisin ja kuntien yhteistyöllä voidaan puuttua tehokkaasti kouluissa tapahtuviin henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Koulupsykologin ja mielenterveyden ammattilaisten tapaamisten mahdollistaminen jokaisessa koulussa pitää löytyä päättäjien ykköstavoitelistalta.

On toivottavaa pystyä tulevaisuudessa, lääketieteen koko ajan kehittyessä, tarjoamaan myös entistä laajempia syöpäseulontoja. Suunterveydenhuoltokin on merkittävä osa yleisterveyttä. Meno- ja andropaussin tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito lisää ihmisten elämäniloa ja vireystilaa. Samalla kun lihaskato ja syöpäriski pienenee, kiittävät ihmisten sydämet ja lihakset annetuista hormonihoidoista. Elämänlaatua voi aikaansaada myös ”kipinän” säilyminen parisuhteessa. Tehtävää riittää kärsimyksen ja ennenaikaisten kuolemien ennaltaehkäisemiseksi.

Yksinäisyyden torjuntaan ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn laitettu työpanos kantaa hedelmää moninkertaisesti. Työkalupakkiin kuuluu olennaisesti myös päihdetyö. Kodeissa tapahtuvaan väkivaltaan sekä mahdollisiin ideologisten ääriainesten päännostoihin pitää pureutua kovalla kädellä.

Kokonaisturvallisuuden kehittämisellä on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä työssä. Pelastustoimella ja turvallisuuslautakunnilla on iso rooli ihmisten turvaamisessa ja vaaranpaikkojen ennakoinnissa.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ sisältää laajan ja kirjavan joukon sekä asiakkaita että toimijoita. Tämä onnistuu parhaiten, kun yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalvelun, alueen kuntien, yhdistysten, yritysten ja työllisyyspalveluita tarjoavien tahojen välillä saadaan hiottua toimivaksi.

Monitoimijaisen yhteistyön onnistumisen varmistaminen vaatii seuraavan valtuustokauden päättäjiltä ja virkamiehiltä pähkäilyä, kovaa työtä sekä uudenlaista ajattelua. Tämä työ ja savotta kannattaa silti tehdä, sillä tehtävän työn palkinto aineellistuu ihmisten hyvinvointina, hyvänä elämänlaatuna sekä kustannustehokkaana toimintana.

Tutkimusnäyttö hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toimista on vaikuttavaa. Näitä toimia ei parane väheksyä suunniteltaessa hyvinvointialueiden ja kuntien palveluita.

Julkaistu Hämeen Sanomissa 30. 3. 2025

Sairauksia, syrjäytymistä ja onnettomuuksia ennaltaehkäisevä työ tuo hyvinvointialueiden asukkaille mielekkäitä elinvuosia, elämänlaatua sekä edistää merkittävästi ihmisten terveyttä. Inhimillisen hyödyn lisäksi tuo ennaltaehkäisevä työ merkittäviä säästöjä.

Hyvinvointialueilla on jo otettu käyttöön monia ennaltaehkäiseviä käytänteitä. Monilla hyvinvointialueilla tarjottu liikuntaneuvonta on vähentänyt merkittävästi tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla vakavia seurannaissairauksia sekä hoitaja- että lääkärikäyntejä. Muistisairauksien ennaltaehkäisy, yhdistämällä ravitsemusohjausta, liikunta- ja muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa, on vähentänyt muistisairauksien riskiä jopa 30 %:lla!

Tulevaisuudessa tulee nopealla aikavälillä pystyä vielä parempaan! Naisten vaihdevuosien tunnistaminen ja oireiden oikea hoito ennaltaehkäisee monia estrogeenivajeesta johtuvia sairauksia. Onnistunut hormonikorvaushoito hidastaa muun muassa osteoporoosia ja lihaskatoa. Ja samalla kun syöpäriski pienenee, niin potilaan sydänkin kiittää annetusta hormonihoidosta.

Tarvetta hyvinvointialueiden nopeille toimille on myös lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia tukevien käytäntöjen kehittämiseksi. Koulujen henkilökunnan, poliisin ja kuntien yhteistyöllä voidaan puuttua tehokkaasti kouluissa tapahtuviin henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Sosiaalisen median lukutaidon selkokieliseen opettamiseen, sekä lasten ja nuorten irrottamiseen ruuduista, tarvitaan uudenlaista luovaa ajattelua. Koulupsykologin tapaamisten mahdollistaminen jokaisessa koulussa ja pitäjässä pitää löytyä päättäjien ykköstavoitelistalta.

Yksinäisyyden torjuntaan ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn laitettu työpanos kantaa hedelmää moninkertaisesti. Tähän työhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat – perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, yhdistykset, yritykset sekä työllisyyspalveluita tarjoavat tahot. Työkalupakkiin kuuluu olennaisesti myös ehkäisevä päihdetyö.

On toivottavaa pystyä tulevaisuudessa, heti uusien seulontakeinojen tullessa markkinoille, tarjoamaan laajempia syöpäseulontoja. Suunterveydenhuoltokin on merkittävä osa yleisterveyttä, hampaiden reikiintymisen ja parondontiitin ehkäisy vaikuttaa positiivisesti koko kehoon. Tehtävää riittää kärsimyksen ja ennenaikaisten kuolemien ennaltaehkäisemiseksi.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ sisältää laajan ja kirjavan joukon sekä asiakkaita että toimijoita. HYTE – työ onnistuu parhaiten, kun yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden, alueen kuntien, yhdistysten ja yritysten välillä saadaan hiottua toimivaksi. Kokonaisturvallisuuden kehittämisellä on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä työssä. Pelastustoimella ja turvallisuuslautakunnilla on iso rooli ihmisten turvaamisessa ja vaaranpaikkojen ennakoinnissa. Monitoimijaisen yhteistyön onnistumisen varmistaminen vaatii seuraavan valtuustokauden päättäjiltä ja virkamiehiltä pähkäilyä, kovaa työtä sekä uudenlaista ajattelua. Tämä työ ja savotta kannattaa silti tehdä, sillä tehtävän työn palkinto aineellistuu ihmisten hyvinvointina, hyvänä elämänlaatuna sekä kustannustehokkaana toimintana.

Tutkimusnäyttö hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toimista on vaikuttavaa. Näitä toimia ei parane väheksyä suunniteltaessa hyvinvointialueiden palveluita.

Hyvinvointialueilta kuuluu myös hyviä uutisia. Viime vuoden alijäämä jäi pelättyä pienemmäksi ja useita palveluita on jo saatu pikkuhiljaa muokattua taloudellisesti kestävämmiksi. Monella alueella saadaan alijäämää kurottua lähes tavoiteajassa. Ilman valtavia yllätyksiä pääsevät taloudestaan tarkat hyvinvointialueet huokaisemaan helpotuksesta, kun riski valtionvarainministeriön arviointimenettelyyn joutumisesta pienenee. Ainakin teoriassa ja paperilla.

Nämä hyvät uutiset eivät kuitenkaan tarkoita, että tulevat aluevaltuustot ja -hallitukset voisivat ”lomailla”. Yleisen kustannustason nousu, palkankorotukset ja -harmonisoinnit, henkilöstön saatavuusongelmat sekä väestön ikärakenne tuovat omat ongelmansa talouden tasapainottamiseen. Pelastustoimen roolia on muuttuneessa globaalissa tilanteessa arvioitava uusiksi – väestön turvaamiseen pitää panostaa monella tasolla ja pelastustoimen resurssit on pidettävä kunnossa. On myös syytä aloittaa jo ennakkoon hyvinvointialueiden yhteistyön kehittäminen. Alueellisen erikoistumisen ja hankintojen järkevä ohjaus tuo säästöjä ja tehokkuutta palveluihin. Potilasturvallisuuden takaamisen kannalta tämä on tarpeellista. Eri alueiden yhteistyötä kehittämällä voimme myös välttyä vääjäämättömältä näyttävältä hyvinvointialueiden yhdistämiseltä. Uudenlainen ajattelu ja uudistukset ovat aivan välttämättömiä.

Olemassa olevia resursseja käyttämällä pystymme kyllä keksimään uusia tapoja tuottaa monenmoisia toimivia terveys- ja sosiaalipalveluita. Oma lääkäri -mallin jalkauttaminen, jonojen purkaminen myös yksityistä sektoria hyödyntämällä sekä lasten ja nuorten terapiatakuu ovat hienoja onnistumisia sote -kentällä. Ja ainakin Varsinais-Suomessa on jo onnistuttu kutistamaan iäkkäiden jono lakisääteiselle tasolle.

Edellisen hallituksen tekemä uudistus pitää sisällään paljon hienoja tavoitteita, mutta realistinen tämä uudistus ei ole talousvaikutuksia tarkastellessa. Marinin hallituksen asettama laki hyvinvointialueista, 115§ määrittelee taloutta koskevat toimenpiteet ja velvoitteet selkeästi: ”Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien”. Kiire tulee, eikä yhdellekään toimijalle nämä säästötoimenpiteet ole helppoja.

Miksi sitten valtio ei kata täysimääräisesti tätä alijäämää? Vastauksen kuvittelisi olevan kaikille selvä – valtiolla ei ole rahaa. Meillä veronmaksajilla – varsinkaan keskituloisilla palkansaajilla – EI ole varaa maksaa yhtään enempää veroja! Veroastetta nostamalla tukahdutetaan loputkin suomalaisten ostovoimasta ja ajetaan kaikki kynnelle kykenevät varakkaammat tahot muuttamaan omaisuuksineen halvemman verotuksen maihin. Eikä veroasteen nousun mukanaan tuoma yleisen kustannustason nousu helpota yhtään kaikista köyhimpien elämää. Lainanotto kompensoimaan taloudellista hätätilannetta taas on täysin vastuutonta. Emme me voi jättää lapsillemme ja lapsenlapsillemme maksettavaksi elämisemme yltäkylläisyyttä. Myös kasvavilla sukupolvilla on oikeus hyvinvointivaltioon, turvaan ja terveyteen.

Vastuulliset päätökset, sekä tehokkaiden ja riittävien sotepalveluiden tuottaminen on meidän kaikkien etu – varsinkin lapsiemme. Jatketaan rohkeasti säästökuuria ja nostetaan Suomi ylös tästä velkasuosta. Terve talous on meidän kaikkien paras turva!

Julkaistu Kokoomusnaisten blogina 21. 2. 2025

https://www.kokoomusnaiset.fi/etusivu/minna-heinonen-pesonen-sotepaatokset-tulevaisuuden-turvaksi/?fbclid=IwY2xjawI5hBVleHRuA2FlbQIxMAABHbXmlaB9eTcUaM8ro0DvM-u9D6P8tmhdGN2YYmCSrOZPauU_vMBpVhSy2w_aem_fYG5L8SurWuiCCJZPjflTg

Yksinäisyys voi tappaa ja on vakava kansanterveysongelma. Yksinäisyys aiheuttaa muun muassa masennusta, syöpäsairauksia, sydän- ja verisuonitauteja sekä muistisairauksia. Siksi yksinäisyyden torjunta on sairauksien ennaltaehkäisevänä toimintana vähintään yhtä tärkeä kuin liikunnan lisääminen.

Oma Hämeen alueella on sekä kunnilla, että hyvinvointialueella, mahdollisuuksia yksinäisyyden torjumiseksi. Kuntatasolla päättäjien tulee huomioida yhteisölliset vaikutukset kaikessa suunnittelussa ja päätöksen teossa. Kuntaa rakennetaan aina ensisijaisesti asukkaille. Hyvinvointialue taas voi tarjota suoraan asiakkailleen työkaluja yksinäisyyden torjuntaan. Lääkäri tai hoitaja voi ohimennen hoitaessaan potilasta kysyä potilaan sosiaalisesta elämästä. Mikäli potilas vaikuttaa yksinäiseltä, voi hoitava taho tarjota kohdennettua tietoa alueen vaihtoehdoista – yhdistyksistä, kerhotoiminnoista, urheiluseuroista ja eläkeläisporukoista. Oma Hämeen nettisivuilla voi kootusti kertoa kunkin alueen tarjonnasta. Paperiset versiot on helppo ojentaa hoitokontaktin aikana heille, jotka eivät nettiä käytä. Jo pelkkä tietous vaihtoehdoista voi olla ihmiselle helpottava tieto. Jokaisen omalle kontolle jää sitten päätös, tarttuuko tilaisuuteen vai ei.

Vaikka liikuntaa tuputetaan ihmelääkkeenä tällä hetkellä joka tuutista, ei liikunta yksinään riitä hyvänolon tunteen aikaansaamiseksi kaikilla ihmisillä. N 10–15 % ihmisistä kantaa genetiikka, joka ei mahdollista nautinnon saamista liikunnasta. Ja itseasiassa hampaat irvessä harrastettu pakotettu liikunta voi jopa lisätä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Kuolemaa ei pysty juoksemaan tai hiihtämään pakoon. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen elämän vaikutukset elinajanodotteeseen ovat nähtävissä Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikkoseudun asukkaita tarkastellessa. Tilastot kertovat faktat, ja vaikka genetiikalla onkin merkitystä, ovat monet tutkimustulokset osoittaneet selkeästi rannikkoseudun ruotsinkielisen väestön rikkaan sosiaalisen elämän vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Vastaavasti suomenkielisillä – vähemmän yhteisöllisisillä alueilla – voi nähdä vastakkaisen vaikutuksen. Yksinäisyys todella tappaa. Ja tämän takia sosiaalisen elämisen mielekkyyteen pitää poliittisessa päätännässä kiinnittää enemmän huomiota.

Meistä jokainen tietää, että hauskassa seurassa on mukavampi sairastaa!

(Mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa 4. 2. 2025)

Mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa 23. 9. 2024

Suomalaisilla ei tällä hetkellä ole minkäänlaista akuuttia hätää. Meillä on hienosti rakennettu infra ja kansallinen valmius monenmoiseen koetteluun. Korona opetti paljon tulevien pandemioiden varalle, ja meitä kansalaisia on turvaamassa osaavat virkamiehet ja ajattelevat poliitikot sekä maailman parhaat puolustusvoimat ja reserviläiset.

Silti maailmankaikkeudella saattaa olla ihmiskunnan ja jopa maapallon varalle aikamoisia yllätyksiä. Yllätyksiä, joihin on vaikeaa täysin edes varautua ja jotka, vaikka hyvin epätodennäköisiä, eivät kuitenkaan ole täysin poissuljettuja. Paras valmius kohdata normaalia arjenkulkua vaikeuttavia aikoja, on vakaa ja yhteen hiileen puhaltava yhteiskunta. Kansa, jolla on voimavaroja, tietoa ja taitoja selviytyä erilaisista kriiseistä. Kansalaisten resilienssiä voi aina parantaa ja valmiutta eri skenaarioihin kasvattaa.

Kuinka monella suomalaisella mahtaa olla vielä pattereilla toimiva radio sekä paristot radion käyttöä varten? Kuinka moni suomalainen tietää oman väestönsuojansa sijainnin? Tai tietää miten sellaisen esimerkiksi kotimaan matkailua harrastaessaan löytää? Saati mistä löytyy lisäinformaatiota tarvittaessa.

Suomalaisten sietokyky kriisi- ja poikkeustilanteita varten on varsin hyvä verrattuna moneen muuhun sivistyneen länsimaailman maahan. Realismi, harkintakyky ja turhan hötkyilyn välttäminen on meillä verissä. Suurimpaan osaan meistä ei toimi salaliittoteoriat eikä edes aggressiivisen naapurimaamme pelotteluyritykset, disinformaatio tai kiusanteko. Myös meidän viranomaisten ja ennen kaikkea puolustusvoimien taito Suomen ja suomalaisten suojaamiseen on useimpaan verrokkimaahan verrattuna loistava.

Ja koska nyt ei ole hätää, on meillä aika varmistaa suomalaisten ja Kanta-Hämeen asukkaiden varautumistaso huippuunsa. Jokainen meistä hyötyy, kun hoidamme oman kriisinsietokykymme kuntoon. Hyöty on ilmeinen, oli kyse sitten henkilökohtaisesta kriisistä, taikka koko yhteiskuntaa järisyttävästä kriisistä ja poikkeusoloista. Tähän tarvitaan myös hyvinvointialueen ja valtiollisten toimijoiden aktiivisuutta. Tietoa kansalaisille kannattaa jakaa aktiivisesti ennen kuin mitään poikkeavaa tapahtuu – tietysti valtionturvallisuuden sallimissa rajoissa. Kriiseistä selviäminen nopeutuu ja poikkeusolojen vaikutusten määrä rajautuu pienemmäksi, kun ihmiset tietävät jo ennakkoon, miten toimia. Tietoa ja onnistunutta ennakoivaa kriisiviestintää voi verrata esimerkiksi migreeniin otettavana lääkkeenä. Nekin toimivat parhaiten, kun ihminen tunnistaa ja tietää jo ennakoivasta jomotuksesta migreenikohtauksen alkavan ja nauttii tällöin lääkkeensä hyvissä ajoin ennen päänsäryn huippua.