Ehdotuksia lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi #1

Opetussuunnitelmissa panostetaan lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen. Tämä onkin hyvä juttu, varsinkin kun lukee viimeaikaisia uutisia nuorten kunnosta. Mutta tästä paketista on (minusta mielestä) unohdettu se, että mieli on kehon tärkein ”lihas”. Siinä missä kehoa pitää treenata, pitää myös mieltä treenata. Mielelle pitää opettaa mm. itsensä rauhoittamista, rentoutumista, itsehillintää sekä keskittymistä. Aivot ja keho oppivat kyllä, kun niille tarjoillaan eri tapoja olla tasapainoisempi oma itsensä.

Liikuntatunneista voisi lohkaista, edes kerran lukukaudessa muutaman tunnin siihen, että mielenterveysammattilainen tulee oppilaille kertomaan tavoista hallita ahdistusta, vihaa, pelkoa sekä muita negatiivisia tunteita. Lapsille ja nuorille ei ole (eikä monelle aikuisellekaan) itsestään selvää, miten omaa mieltään voi hillitä siinä kohtaa, kun sen rauha uhkaa järkkyä. Resilienssiä eli kykyä käsitellä paineita, pettymyksiä ja stressiä voi jokainen harjoitella – myös lapset ja nuoret.  Mikäli tämä harjoittelu aloitettaisiin vuosittain toistuvaksi jo ala-asteelta alkaen, ehtisi näitä oleellisia mielenhallintatapoja esitellä jokaiselle ikäryhmälle, lasten ja nuorten kehitysasteelle soveltuvalla tavalla. Kaikille löytyy kyllä oma tekniikka mielenhallitsemiseksi.

Samoin jälki-istuntoon voi tuoda mukaan mielenhallinnan oppeja. Turha tuota aikaa on pelkkään peukaloiden pyörittämiseen tai läksyjen tekoon tuhlata. Läksykerhot tai -tunnit olkoot asia erikseen.

Ennaltaehkäisy mielenterveysongelmissa on avainasemassa. Ei oppi ojaan kaada tässäkään ja kertaus on kaikkien opintojen äiti.